Kuva: www.talinluontoikkuna.fi

FASAANI

(Phasianus colchicus)






Tuntomerkit: Teertä suurempi pitkäpyrstöinen peltokanalintu. Koiras kirkasvärinen, höyhenpuku kuparinruskea, tummin läikin, vatsa on tumma, pää vihertävänkiiltoinen, päässä töyhdöt, silmän ympärillä punaiset ihopoimut, kaulassa usein valkea rengas. Naaras tasaisen kellanruskea tummatäpläinen. Fasaanin väritys vaihtelee ja siitä tavataan tummaa melanistista muotoa. Nuoret lyhyempipyrstöisiä kuin naaraat ja vaaleampia.

Esiintyminen: Kotoisin Aasiasta. Istutettu Suomeen 1850-luvulla. Tavataan maan etelä- ja keskiosissa viljelysseuduilla ja taajamien läheisyydessä. Karttaa yksinäisiä suuria metsäalueita. Tarhakasvatus yleistä.

Lisääntyminen: Soidin huhtikuussa. Koiraan soidinhuuto käheä ’göök-köö’, jota säestää siiveniskuilla. Kukko kokoaa soidinreviirilleen haaremin, johon kuuluu jopa 6–7 naarasta. Munii touko-kesäkuussa 8–13 ruskehtavan harmaata tai vihertävän ruskeaa munaa. Pesä maassa heinikossa niityllä tai pensaikossa.

Ravinto: Jyvät, rikkakasvien siemenet, lehdet, kukinnot, varvut ja eläinravinto.


Lisätietoja Fasaaneista Suomessa: https://www.riistakolmiot.fi/animal/fasaani-phasia...

Fasaanin lajikortti


METSÄKAURIS

(Capreolus capreolus)

Tuntomerkit: Pienin ja siroin maassamme tavattavista hirvieläimistä. Säkäkorkeus 65–75 cm, pituus 90–130 cm, paino 15–35 kg. Häntä hyvin lyhyt. Uroksen piikikkäät sarvet putoavat loka-joulukuussa. Vä­ritys kesällä punertavanruskea, talvella kellertävän harmaa. Valkea peräpeili ulottuu reisien takasivuille. Vasa nuorena selästä täplikäs. Kts. Hirvieläinten tunnistustaulu

Esiintyminen: Tiheimmät kannat ovat Etelä- ja Lounais-Suomessa. Elää pensaikkoisissa metsiköissä aukeiden maiden tuntumassa ja etenkin talvella joki- ja purolaaksoissa. Nähdään ravinnon haussa usein myös peltoaukeilla ja niityillä. Alunperin lehtimetsien laji, joka on sopeutunut myös pohjoisempiin metsätyyppeihin.

Lisääntyminen: Kiima heinä-elokuun vaihteessa. Naaraalla on ainoana hirvieläimenä viivästynyt sikiönkehitys. Alkio kiinnittyy kohdun seinämää vasten joulukuussa, jolloin varsinainen sikiönkehitys alkaa. 1–3 vasaa syntyvät touko-kesäkuussa. Uroksilla kesällä reviirit tyypillisiä.

Ravinto: Kesällä ruohovartiset kasvit, muina aikoina lisäksi varvut, puiden ja pensaiden oksat sekä versot, marjat ja sienet. Vierailee yleisesti viljapelloilla.